5 vinkkiä vastustuskyvyn parantamiseksi

Jokaisen ihmisen vastustuskyky on erilainen. Otamme hyvin eri tavoin vastaan taudinaiheuttajia, koska elimistömme ovat sopeutuneet erilaisiin asioihin. Tämä johtuu elintavoistamme ja siitä kuinka hyvällä mallilla kehomme tasapaino ja immuunipuolustus ovat.

Kaukana ovat ne ajat, kun altistuimme luonnon omille mikrobeille siinä määrin, että olimme luonnostamme varsin terveitä läpi vuoden. Nykyisin lähes joka viides ihminen kärsii immuunivälitteisistä sairauksista. Näitä ovat esimerkiksi allergiat, astma, tyypin 1 diabetes ja reuma. Flunssa on jo niin normaali ilmiö, että sen odotetaan (ja se usein iskee) säännönmukaisesti aaltoina kylmän kauden alkaessa ja monilla tasaisesti koko kauden ajan.

Näiden sairauksien lisääntymisen taustalla uskotaan olevan kaupungistuminen, elämäntapojen muuttuminen nopeatempoisemmaksi ja stressaavammaksi, hygienian liiallinen korostaminen ja vähentynyt yhteys luontoon. Näin luultavasti onkin, sillä elintavoilla ja ympäristöllämme on valtava merkitys vastustuskykymme muodostumiselle. Elimistömme ei altistu enää luonnollisille mikrobeille riittävissä määrin, joten vastustuskykyä ei kehity ja tulehdusreaktioiden myötä sairastumme helpommin.

Sen lisäksi, että pyrimme nukkumaan hyvin, syömään monipuolisesti ja altistamme itseämme luonnon mikrobeille, voimme edesauttaa vastustuskykyämme myös sisäisesti. Se onkin usein nyky-yhteiskunnassa helpoin ratkaisu.

Ennaltaehkäisy on flunssan ja monien muiden sairauksien paras hoitokeino, joten perehdymme nyt erilaisiin tapoihin tukea vastustuskykyämme sisäisesti. Ota nämä 5 täsmävinkkiä talteen ja luo itsellesi otolliset olosuhteet terveelle ja hyvinvoivalle keholle.

Vastustuskyvyn tehtävät

Vastustuskyvyn, eli immuniteetin, yksiselitteinen tehtävä on suojata elimistöämme taudinaiheuttajilta. Vastustuskykyä on käytännössä kahdenlaista; synnynnäistä/luontaista sekä hankittua/adaptiivista vastustuskykyä. Jälkimmäiseen voimme vaikuttaa omilla toimillamme ja siihen vaikuttavat myös lukuisat tekijät ympäristössämme.

Vastustuskyvyn toiminta perustuu siihen, että se tunnistaa mikä kuuluu elimistöön ja mikä on ulkoa tulevaa vahingollista. Terve ja hyvinvoiva vastustuskyky hyökkää elimistöön tunkeutuvia mikrobeja ja muita haittoja vastaan, mutta jättä omat solut ja valkuaisaineet rauhaan. Silloin, kun immuniteetti on heikentynyt ja sen toiminta vaurioitunut, se voi myös hyökätä elimistön omia solurakenteita ja valkuaisaineita vastaan. Tällöin syntyy häiriötila, josta puhutaan autoimmuunisairautena.

Luontainen immuniteettimme on se, joka hyökkää patogeeneja vastaan ensin. Mikäli se epäonnistuu tehtävässään, siirtyy ongelman hoito adaptiivisen immuniteetin hoidettavaksi. Sen käynnistyminen on hitaampaa, mutta oikein toimiessaan tehokasta.

Erilaiset puolustautumiskeinot

Iho on usein elimistön ensimmäinen asia, johon patogeenien matka tyssää. Hyvinvoiva iho torjuu konkreettisesti niiden pääsyn elimistöön. Mikäli ravintoaineiden mukana vatsaan asti pääsee mikrobeja, torjuvat vatsan hapan ph ja ruoansulatuskanavan entsyymit niitä tehokkaasti.

Kun elimistön oma hyvä bakteerikanta on vahva, se estää tehokkaasti epätoivottujen bakteerien kasvua viemällä niiltä ravinteet ja tilan.

Myös erilaiset värekarvat, solujen tuottamat limat ja esimerkiksi kyynelneste estävät mikrobien kasvua tietyillä kehon alueilla.

Immuniteettia heikentäviä tekijöitä

Stressi on elimistön pahin vihollinen. Lähes jokainen niin positiivinen kuin negatiivinen tapahtuma luo meissä jonkinlaista stressiä, mutta huono stressi on se, jota haluamme välttää. Se nakertaa kehon kivennäisvarastoja ja luo otollisen maaperän vastustuskykyämme uhkaaville taudinaiheuttajille.

On myös hyvä muistaa, että esimerkiksi raju liikuntasuoritus luo elimistöön stressiä. Vaikka liikunta on yleisesti hyväksi, on tärkeää tasapainottaa muodostunut stressitila riittävällä palautumisella.

Kehon huono bakteerikanta on usein liitetty suolistoon. Suoliston hyvinvointi onkin merkittävässä roolissa vastustuskyvyn ylläpidossa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhtä lailla ihon ja limakalvojen on oltava vahvat ja hyvinvoivat. Iho ja limakalvot muodostavat merkittävän väylän, jonka kautta taudinaiheuttajat iskevät herkimmin.

Jotkin lääkkeet ja yleensä sairaudet laskevat immuniteettia. Antibiootti- tai kortisonihoidon aikana, leikkaushoidossa tai sairastaessa immuniteettimme on yleensä voimakkaasti heikentynyt.

Huonot elintavat ovat selkeä vastustuskykyä heikentävä tekijä. Jos syömme ravintoköyhää, vähäkuituista ja pitkälle prosessoitua ruokaa, nautimme runsaasti alkoholia, liikumme vähän ja nukumme huonosti, emme anna paljoakaan aineksia kehollemme, josta ammentaa. Vastustuskyky ei synny itsekseen, vaan se on monen onnistuneen asian summa.

Vastustuskykyä tukevia aineita

Voimme tukea vastustuskykyä monella tavalla. Tässä kuitenkin 5 täsmävinkkiä.

Vitamiinit ja hivenaineet

Vitamiinit ovat välttämättömiä kehon normaalille aineenvaihdunnalle ja kasvulle sekä kemiallisiin reaktioihin. Vitamiinit vaikuttavat muun muassa uneen, jaksamiseen, vireystilaan, hermostoon ja muistiin. Elimistö ei pysty itse tuottamaan kaikkia näitä aineita, ja siksi niitä on saatava ulkopuolelta, yleensä ravinnosta.

Välttämättömiä hivenaineita ovat fluori, jodi, kromi, kupari, mangaani, molybdeeni, rauta, seleeni ja sinkki. Välttämättömiä kivennäisaineita puolestaan ovat fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja natrium.

Tarvittaessa mineraalipuutoksia voi korjata ja puutosten syntymistä ehkäistä ravintolisillä. Erityisesti odottavien ja imettävien naisten, kasvuikäisten lasten, iäkkäiden ja paljon urheilevien henkilöiden, sekä kasvissyöjien ja vegaanien mineraalien ja vitamiinien saantiin on tärkeää kiinnittää huomiota ja käyttää tarvittaessa ravintolisiä ruokavalion tukena. Myös vuodenajat tuovat mukanaan kausia, kun voimme tarvita lisäravinteita.

Inkivääri

Inkiväärin terveyshyödyt on tunnettu vuosisatoja. Sillä on antioksidanttisia, antimikrobisia ja anti-inflammatorisia ominaisuuksia, jonka vuoksi se sopii erinomaisesti ennaltaehkäisevänä luonnontuotteena ainakin flunssakaudella. Se voi myös helpottaa vatsa-oireita, tulehduksia, flunssaoireita, joten sen käyttö flunssan iskiessä voi myös tuoda helpotusta.

Tee teetä hauduttamalla muutama siivu raakaa inkiväärijuurta kiehuvassa vedessä. Tai kokeile tehdä itse helppo inkiväärishotti ja nauti sitä päivittäin:

Pilko kokonaiset inkiväärin juuret palasiksi ja sekoita blenderissä kuuman veden kanssa.

Propolis

Propolis on tunnettu immuunijärjestelmää vahvistavista ominaisuuksistaan. Polyfenolien ja flavonoidien yhdistelmä auttaa moduloimaan immuunivastetta, mikä edistää kehon kykyä torjua infektioita ja sairauksia, mikä tekee siitä upean luonnollisen hoidon flunssan ja hengitystiesairauksien hoidon tukemisessa. Lue lisää propoliksesta.

Echinacea eli punahattu

Echinacean tiedetään auttavan kehon luonnollisia puolustusmekanismeja toimimaan kunnolla stimuloimalla immuunijärjestelmää. Se sisältää polysakkarideja, flavonoideja ja eteerisiä öljyjä, jotka auttavat suojaamaan soluja ulkoisilta vaikutuksilta ja vähentää tulehdustiloja. Kyseessä on adaptogeenisia ominaisuuksia sisältävä kasvi, joka lisää elimistön kykyä sopeutua erilaisiin ympäristötekijöihin ja tehostaa sen vastustuskykyä. Echinacea onkin yleisesti influenssan ennaltaehkäisyyn ja flunssaoireisiin käytetty tuote.

Probiootit

Probiootit ovat "ystävällisiä" bakteereja ja hiivoja, joita esiintyy kehossasi, joissakin elintarvikkeissa ja ravintolisissä. Ne edesauttavat hyvän suolistomikrobiston kehittymistä ja ylläpitoa. Kun suolistofloora on kunnossa, torjuvat probioottiset bakteerit tauteja aiheuttavia bakteereja suolistossa.